Ihmisen kaksi mieltä

1004859_10152218387031749_948700280_n

On olemassa henkistä suorituskykyä mittaava suure, jonka omaaminen enteilee menestystä elämässä enemmän kuin korkea älykkyys, ja joka – tai lähinnä jonka puute – hyvin pitkälti pyörittää ainakin kaikkia demokratian piiriin itsensä laskevia maita. Syy, miksi se ei ole lyönyt itseään vielä läpi popkulttuuriin johtuu todennäköisesti siitä, että kyseessä on älykkyyteen verrattuna suhteellisen tuore löytö, ja ei ole olemassa standardisoitua testiä sen mittaamiseksi, jonka tuloksilla ylpeillä. Tässä tekstissä aion kuitenkin esitellä tämän ilmiön. Lisäksi sinä pääset osaksi koetta.

Vastaa huolellisesti: Pesäpallomaila ja pallo maksavat yhteensä 1,10e. Maila maksaa yhden euron enemmän kuin pallo. Kuinka paljon pallo maksaa? Ota aikaa kysymykseen vastaamiseen sen, mitä tarvitset, kirjoita vastaus tarvittaessa ylös, ja jatka sitten eteenpäin.

Evoluution myötä ihmiselle on täytynyt kehittyä kyky tehdä arvioita ympäristöstään nopeasti. Yhtä näistä mekanismeista tutki Alexander Todorov, joka näytti, että ihminen kykenee yhdellä vilkaisulla päättelemään uudesta ihmisestä muun muassa, kuinka pätevä ja luotettava tämä on. Hän esitti koehenkilöilleen kuvia, joskus sekuntin kymmenyksen ajan, ja yleisön piti kirjata ylös heidän arvauksensa kyseisen henkilön yleisestä pätevyydestä. Kuvat eivät kuitenkaan olleet sattumanvaraisista ihmisistä, kuten yleisön annettiin olettaa, vaan ne olivat ehdolla olevien poliitikkojen kuvia. 70% :ssa tapauksista, joissa poliitikko sai korkeimmat pisteet oletetussa pätevyydessä, tämä oli tullut myös valituksi oikeissa vaaleissa. Tämä ilmiö jälkeenpäin vahvistettiin myös Suomessa, Englannissa, Saksassa ja useassa muussa maassa. Voidaan siis todeta, että merkittävä osa ihmisistä äänestää vaaleissa sekunnin murto-osassa tehdyn kasvoarvion perusteella, vaikka kuvittelevatkin tekevänsä järkiratkaisun. Miten asia voi olla näin?

Ihmisellä on kaksi tapaa tehdä päätöksiä, joista kummatkin ovat kehittyneet syystä. Ensimmäinen on intuitio. Intuitio on se älyn osa-alue, jonka avulla luet tätä tekstiä. Sinun ei tarvitse tarkistaa mistään, mitä nämä sanat tarkoittavat, koska sinä yksinkertaisesti tiedät sen. Intuitio on sekä yhdistelmä alitajuntaan tarttuneita tiedonpalasia että biologisesti ennalta asennettuja työkaluja. Oikein käytettynä, esimerkiksi vuosien harjoituksella, intuitio on vahva työkalu: on esimerkiksi tutkittu, että shakkimestarit pelaavat intuitiivisesti. Heillä on alitajunnassaan niin monta shakkipeliä, että he tietävät oikean siirron automaattisesti, kuten sinä ymmärrät näiden sanojen merkityksen. Intuitiolla ei kuitenkaan ole mitään itsekritiikkiä, ja se antaa järjestään vääriä tuloksia esimerkiksi tilastollisia tai muita vastaavia asioita miettiessä, joissa on useampia muuttujia.

Toinen tapa tehdä päätöksiä on rationaalinen mieli. Kun käyt sisäistä dialogia, laadit listoja jonkun asian hyvistä ja huonoista puolista, tai lasket matematiikkaa, käytät rationaalista mieltäsi. Toisin kuin intuitiivisuus, joka on nopea ja käytännöllinen selviytymisen työkalu, rationaalinen mieli on hidas ja raskas tieteen työkalu. Aivot käyttävät noin 20% kehon energiasta, ja intensiivinen ajattelu tuottaa ego depletion -nimistä tilaa, jonka seurauksena ihmisen kyky keskittyä ja rajoittaa omia mielihalujaan heikkenee. Rationaalisuus on siis sekä fyysisesti että henkisesti uuvuttavaa. Toisaalta rationaaliset ihmiset ovat tutkitusti vähemmän impulsiivisia, ja toimivat pitkäjänteisesti pitkän tähtäimen etu mielessään. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa selvitettiin, että toisin kuin intuitiivinen ihminen, rationaalinen ihminen ottaisi mieluummin 3800$ ensi kuussa kuin 3400$ tässä kuussa.

No miten nämä liittyvät älyyn? Älykkyys on sitä, kuinka tehokkaasti ihminen pystyy hahmottamaan ja sisäistämään loogisia lainalaisuuksia. Täydellinen ajatusketju menisi siis jotakuinkin niin, että intuitio tuo esiin mahdollisuuden, rationaalinen mieli tarkistaa sen järkevyyden, ja älykkyys määrittää sen, kuinka helposti tämä tapahtuu.Mutta useimmilla ihmisillä ei ole puutetta älystä, vaan heillä on puutetta rationaalisuudesta. Suurin osa ajatuksista ei koskaan etene intuitiota pidemmälle. Ja tästä pääsemmekin siihen kysymykseen, jonka esitin sinulle alussa.

Mikäli vastasit, että pallo maksaa kymmenen senttiä, vastasit väärin. Sinulle kävi, kuten edellisessä kappaleessa kuvailin: ajatus ei koskaan päässyt intuitiota pidemmälle, eli oli älysi sitten mitä tahansa, se ei koskaan päässyt tekemään työtään. Kysymys on suunniteltu niin, että intuitio tarjoaa välittömästi kymmenen sentin vastausvaihtoehdon, ja oikein vastaamisessa on kyse siitä, että hyväksyykö ihminen sen kyseenalaistamatta, vai toimiiko rationaalinen mieli. Et ole kuitenkaan huonossa seurassa, sillä tuhansilta maailman huippuyliopistojen opiskelijoilta on kysytty sama kysymys, ja puolet heistä vastasi myös väärin. Ja heikomman tason yliopistoissa jopa 80% vastasi väärin. Mikäli kuitenkin vastasit viisi senttiä, niin onneksi olkoon! Saatat kuulua harvinaiseen rationaaliseen ihmistyyppiin.

Valitettava ironia rationaalisuudessa on se, että mitä rationaalisempi ihminen on, sitä kauemmin hänellä menee vastata esimerkiksi kysymykseen, ja sitä epävarmempi on. Tämä johtuu siitä, että rationaalinen ihminen hyväksyy paljon tietoa, sellaistakin joka ei mene yksi yhteen aikaisemman tiedon kanssa, ja kykenee hyväksymään sen, että hänenkin käsityksissään on aukkoja. Esimerkiksi on psykologinen fakta, että jos ihmistä pyydetään luettelemaan hänen suosikkiautonsa hyvät ominaisuudet, hän on tämän jälkeen paradoksaalisesti epävarmempi kannastaan. Kyseinen tehtävä pakottaa hänet arvioimaan, mitä hän oikeasti tietääkään, eli tekee hänestä hetkeksi rationaalisen.

Vastaavasti on intuition ominaisuus, että asioista pyritään rakentamaan mahdollisimman koherentteja eli yhdenmukaisia kokonaisuuksia. Tieto, joka on ristiriidassa aiempien käsityksien kanssa, sivuutetaan vääränä. Epäjärjestyksen ja epävarmuuden hallitseminen on hankalaa tietoista työtä, rationaalisuutta, ja intuitiivisesti ihminen pyrkii välttämään sitä. Dunning-Kruger -efektiksi on nimetty ilmiö, jossa vähemmän osaavat yksilöt kokevat järjestään olevansa parempia jossain asiassa, kuin ovatkaan, ja vastaavasti osaavat yksilöt tuntevat syvää epävarmuutta suorituksestaan. Tämä johtuu jo mainitusta: tiedon pieni määrä tekee helpoksi rakentaa asioista selkeitä ja helposti ymmärrettäviä, joskin vääriä, malleja.

Eli olitpa pääosin intuitiivinen tai rationaalinen, niin on oman onnistumisesi kannalta tärkeä tietää, missä näiden kahden ajattelusysteemin rajat kulkevat. Ja vastaavasti on huomionarvoista pitää mielessä se fakta, että todennäköisesti ne järkevimmät ja loppuun asti mietityimmät näkemykset eivät tule siltä ihmiseltä, joka on omista näkemyksistään kaikkein varmin, ja jonka ehdottama ratkaisu on kaikkein yksinkertaisin ymmärtää. Tai jolla on ne poliitikon “luotettavat” kasvot.

Jos muuten haluat välttää tuota rationaalisen ajattelun tuottamaa älyllistä uupumusta, syö ajattelutyön välissä välipala. Sen on todettu vähentävän sitä.

Advertisements

2 thoughts on “Ihmisen kaksi mieltä

  1. Tulkinta, jonka mukaan 70% äänestää pikaisen kasvoarvion perusteella lienee väärä. Sen lisäksi, että tuollaisen kokeen perusteella ei ole mitenkään mahdollista selvittää, miten suuri osa ihmisistä äänestää vain pika-arvion perusteella, on tulkinta mielestäni myös numeroiden osalta virheellinen.

    Siinä Todorovin kokeessa, josta tuo numero on peräisin, piti valita vain kahden ehdokkaan väliltä. Mikäli valinta olisi tehty kolikkoa heittämällä, olisimme käsittääkseni saaneet tuloksen, jossa karkeasti 50% valinnoista voidaan selittää kolikon avulla. Siitä ei tietenkään voi vetää johtopäätöstä, että 50% ihmisistä äänestää kolikkoa heittämällä.

    Näin ollen ei ole mahdollista sanoa, että 70% äänestyspäätöksistä selittyy pika-arviolla, vaan arvio selittää korkeintaan sattuman jälkeen yli jäävää osuutta. Tämäkään osuus ei vielä automaattisesti kuvaa mitään oikean maailman vaaleissa tapahtuvaa käyttäytymistä – varsinkaan 1 vastaan 1 -tilanteita laajemmin – sillä myös muiden keskeisten muuttujien (puolueuskollisuus jne.) merkitys on saatava yhtälöön mukaan tai kontrolloitua tuloksesta pois.

    (Tämä koski nyt vain yhtä mainituista tutkimuksista. Kerro toki, jos muut mainitut ratkaisevat näitä ongelmia keskeisesti ja saavat silti näin suuren selitysasteen kasvoarvioille.)

  2. Todorevin kasvotulosta on tuotu esille Tiede-lehdessä, Kahnemannin kirjassa ja ihan eilittäin FOX-kanavan Aivopelit-ohjelmassa.

    Intuitio, rationaalisuus ja älykkyys. Ja silti nämä omaavat superyksilö huijattaisiin pihalle Aivopelit ohjelmassa taikurin Apollo Robbins:n käsittelyssä… Niin, huippuälykkään ja -rationaalisen Richard Feynmanin huijasi taikuri Teller (se mykkä Pennin kaveri tai ite Penn) ja Feynmanilta meni yöunet…

    Olisiko siis oltava vielä joku 4. ominaisuus joka on omattava ettei järkevää huijata sijoittamaan ponziin, uskomaan taikurihuijaria tai heiluttaan lippua Donetskin ta Stalinin puolesta ?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s