Seksuaalisuuden rajoista: kaikissa on vähän homoa

Captura de pantalla 2012-07-02 a la(s) 1.04.16 PM

Mietin tuossa yksi päivä homoutta, ja tulin siinä sitten puolivahingossa sohaisseeksi ehkä jokaista tabua, mitä kirjasta löytyy. Jos siis haluat saada jonkinlaisen käsityksen ihmisseksuaalisuudesta ja samalla loukkaantua riippumatta siitä, mitä laitaa edustat, niin nyt siihen olisi mahdollisuus. Tässä tekstissä käydään ensin kaksi tuhatta vuotta menneisyydessä, ja sieltä sitten sujuvasti liikutaan suoraan henkilökohtaisuuksiin. Matopurkki avautuu n-y-t nyt.

Kulttuurista voi päätellä paljon tutkimalla sen kieltä. Esimerkiksi eskimoilla on lukemattomia sanoja lumelle, mutta päiväntasaajan heimoilla ei yhtäkään. Antiikin kreikkalaisilta puuttui sana homoudelle: rakkaus ei katsonut sukupuolta. Antiikin kuuluisin filosofi, Platon, oli sitä mieltä, että kahden miehen välinen rakkaus on aidointa rakkautta, koska se perustuu älyyn. Ajan tapaan kuului, että vanhemmat miehet vikittelivät nuoria poikia lahjuksia ja opetuksia vastaan. Heidän kuitenkin odotettiin tekevän myös lapsia. Miesten välinen rakkaus oli älyn lisäksi myös sodan työkalu: Nämä liitot vahvistivat sotilaiden rivejä, mihin voittamattomien spartalaistenkin legenda perustuu. Sotilasjoukkoa, jota piti lipun lisäksi yhdessä myös rakkaus, pidettiin strategisena etuna. Sittemmin kulttuuri on muuttunut, koska ihmislajina me emme ole tuossa ajassa muuttuneet. Evoluutio ei juuri vaikuta noin lyhyissä ajoissa.

Mutta nykyään meillä on vankilat. Vankilakulttuuriin kuuluu, että sitä, joka panee, ei pidetä homona, kunhan tämä ei osoita mitään tunteita. Buffum arvioi kirjassaan Homosexuality in Prisons, että 40-50% vankilapopulaatiosta tulee saamaan homoseksuaalisia kokemuksia suorittaessaan tuomiotaan. Monet heistä pakotetaan siihen ensimmäisillä kerroilla, mutta Sagarinin suorittamassa tutkimuksessa selvisi, että jotkut omaksuvat homoseksuaalisen identiteetin sen säilyen vankilakokemuksen jälkeenkin. Tämä siis siitä huolimatta vaikka he olisivatkin ennen tuomiotaan olleet naisen kanssa naimisissa ja mieltäneet itsensä heteroiksi. Sagarinin huomiot ovat hyvin linjassa homoseksiä myyvien heteromiesten haastatteluiden kanssa, joista osa on todennut, että tekivät sitä aluksi vain rahasta, mutta oppivat myöhemmin myös pitämään siitä.

Homoseksuaalisille taipumuksille on olemassa selkeä evoluutiopsykologinen perusta. 1500 eläinlajin on löydetty harrastavan homoseksiä, joskin eksklusiivisen homoidentiteetin ottaminen ei ole normi. Ohittaen geeneihin liittyvät syyt, sosiaaliselle lajille seksillä on paljolti muitakin merkityksiä kuin lisääntyminen: seksi esimerkiksi tuottaa yhteenkuuluvuuden tunnetta lisäävää oksitosiinia ja lievittää stressiä. Joillekin lajeille homoseksi voi myös olla lisääntymisstrategia: naaraista kamppailu on uuvuttavaa ja vaarallista, joten aloittamalla rauhassa homostellen saa myöhemmin fyysistä etua muihin koiraisiin nähden.

Toisin kuin ennen uskottiin, aivot eivät ole staattinen elin. Aivojen plastisuus, eli kyky rakentaa uusia fyysisiä yhteyksiä, säilyy koko elämän. Tästä ehkä legendaarisin esimerkki ovat Lontoon taksikuskit, joidenka aivojen suunnistuksesta vastaava osa on mittauslaitteilla havaittavasti ylikehittynyt. Tästä plastisuudesta johtuen moderni vitsaus on nuorten ja terveiden miesten erektio-ongelmat. Kun varsinkin nuoret aivot katsovat nettipornoa, aivot vahvistavat seksuaalisuuteen ja kiihottumiseen liittyen eri hermoratoja, kuin mitä oikeassa ihmisten välisessä seksissä kävisi. Eli koska aivoilla on tämä ilmiömäinen kyky muuttaa itseään, ihminen pystyy kehittämään tai luopumaan tavoista, joidenka ei uskoisi äkkiseltään olevan luonnolleen ominaista – myös kyvystään kiihottua vastakkaisen sukupuolen edustajasta. Ääriesimerkki uuden mielihalun kehittämisestä on sadismi, kyky saada nautintoa ihmisten kiduttamisesta. Sadismi on siis opeteltua.

Monia miehiä vituttavat homot, mutta siinä ei ole mitään järkeä – paitsi jos – ajatteluketju edes alitajuntaisesti on, että jos mäkään en saa, niin sitten ei saa kyllä tuokaan. Ja niinhän se vaikuttaisi olevan ainakin tämän tutkimuksen mukaan. Noin kuudellekymmenelle miehelle näytettiin pornoa, ja heidän penikseensä kiinnitettiin anturi, joka mittasi kiihottumista. Vain miehet, jotka olivat aiemmin osoittaneet negatiivisia tunteita homoja kohtaan, kiihottuivat homopornon kohdalla, vaikka itse kielsivätkin sen. Tätä psykologista mekanismia kutsutaan projektioksi. Me projisoimme muihin omat piirteemme, joita emme halua hyväksyä itsessämme, ja hyökkäämme niitä vastaan.

Lopputulos siis näyttäisi olevan, että vaikka länsimainen kulttuuri onkin heteronormatiivinen, niin kulttuurin ulkopuolella sille on hyvin vähän perusteita historiallisesti, biologisesti, tai psykologisesti. Ihmisen seksuaalisuuden rajat ovat häilyvät ja hyvin joustavat. Jos olet mies, todennäköisesti koet naisten kainalokarvat seksuaalisesti vastenmielisinä. Niin minäkin. Mutta luuletko sen olevan synnynnäinen ominaisuus? Senkin homppeli.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s