Terveen syömisen ABC: Tiedettä myyttien sijaan

Paleo-Food-800x547

Mulle on aina ollut tärkeää pitää itsestäni huolta, mutta elämä on kiireistä, mielenkiinnon kohteita on paljon, ja aikaa on vähän. Syömisvalintoja on siis täytynyt tehdä enemmän tai vähemmän sen perusteella, mitä mainostajat brändäävät terveeksi, ja lienee sanomattakin selvää, että heillä on oma lehmänsä ojassa. Asiasta “tietävät” taas antavat käteen kalorilaskurin, ja pyytävät pitämään kirjaa “makroravinteista”. Miksi muut eläimet pysyvät terveinä ja solakoina omistamatta laskinta? Mua kiinnosti, onko mahdollista syödä terveesti mutta myös vaivattomasti tekemättä siitä älytöntä numeroa.

Noin kuukauden ajan kävin läpi eri tutkimustietokannoista, mitä tiede syömisestä sanoo. Heräsin siihen, kuinka merkittäviä myyttejä ruokakulttuurimme sisältää ja myös, millaiset asiat ovat jääneet täysin yleisen tietoisuuden ulkopuolelle. Kulttuurimme tosiaankin seuraa tieteellistä tietoa vuosikausia jäljessä. Se, mitä syömme elämämme ajan, on yksi suurimpia päätöksiämme; pieni faktapohjainen ymmärrys siinä taustalla ei liene pahitteeksi.

Ruokaympäristömme on tullut pitkälle siitä, mitä se on joskus ollut (ja se ei ole välttämättä hyvä asia)

Niin sanottu paleo- eli metsästäjäkeräilijäruokavalio on musta joitain vuosia tuntunut intuitiivisesti järkevältä. Tämän ajattelumallin lähtökohta syömiseen siis on, että me ihmiset olemme evoluutiomme saatossa sopeutuneet syömään paremmin toisia ruoka-aineita kuin toisia. Koska evolutiivinen sopeutuminen vie aikaa, puhutaan siis kymmenistä tuhansista vuosista, ovat paleosyöjät koittaneet imitoida paleoliittisen ihmisen kuviteltua ruokavaliota noin 40 000 vuotta sitten. Ihmiselle voi siis olla lajityypillinen ruokavalio olemassa hieman samaan tapaan, kuin se on olemassa muillekin planeetan eläimille.

Mä tulen peilaamaan tämän tekstin tutkimuksia paljon tämän paleofilosofian kautta, joten listaan, mitä se käytännössä sisältää. Kaikki tietenkin lähtee siitä, että nämä raaka-aineet olisivat mahdollisimman prosessoimattomia ja tuoreita.

Suositeltavat ruoka-aineryhmät:

  • liha
  • sisäelimet
  • kala ja muut merenelävät
  • vihannekset
  • juurekset
  • hedelmät ja marjat
  • pähkinät ja siemet
  • hunaja
  • sienet
  • munat
  • hyönteiset

Vältettävät ruoka-aineryhmät:

  • viljat (vehnä, riisi, maissi, ohra, ruis, kaura)
  • palkokasvit (soijapapu, maapähkinä, papu, herne, linssi)
  • maitotuotteet
  • teolliset kasvirasvat (rypsiöljy, auringonkukkaöljy)
  • lisätty sokeri
  • lisäaineet
Huom: Viljoista vähiten huonoimmat ovat kaura, mikäli nauttiminen tapahtuu leseinä, koska hidas imeytyminen, ja riisi, koska luontainen gluteenittomuus. Viljat voi myös korvata tarvittaessa kvinoalla ja tattarilla, jotka eivät ole viljoja, mutta joita käytetään täysin samalla tavalla. Erilaisia kasviperäisiä maitotuotteitakin löytyy kaupan hyllyltä kuten vaikkapa mantelimaito – teknisesti ei-suositeltava soijamaitokin lienee maitoa parempi vaihtoehto. Lopuksi öljyt ovat korvattavissa esimerkiksi oliivi- tai kookosöljyllä.

No fiilikset ja anekdootit ovat ihan kivoja, mutta onko tätä paleoruokavaliota tutkittu? Koska kyseessä on verrattain tuore lähestymistapa, vuosikymmenien seurantatutkimukset ovat vasta tulossa, mutta tutkimustietoa löytyy jo. Keski-ikäisillä ja ylipainoisilla naisilla kahden vuoden aikana suoritettu tutkimus esimerkiksi näytti paleoruokavalion johtaneen merkittävämpään laihtumiseen erityisesti haitallisen keskivartalolihavuuden osalta sekä suotuisampiin veriarvoihin kuin pohjoismaalaisia saantisuosituksia noudattavalla verrokkiryhmällä.1 Tutkimusta on tehty myös paleodieetin ja niin sanotun välimerellisen ruokavalion välillä monessa suhteessa paleon eduksi.2 Paleo parantaa järjestään ihmisten veriarvoja, hoitaa keskivartalolihavuutta, pitää kylläisempänä pidempään ja ehkäisee sydän- sekä verisuonitauteja.3 Lisäksi paleo on antanut lupaavia tuloksia diabeteksen ja jopa epilepsian hoidossa.4

Nämä tulokset kuulostavat ehdottomasti huomion arvoisilta. Katsotaan vähän tarkemmin niitä ruoka-aineita, joita luolamies haluaa välttää.

Nälkä ei lähde sokerilla

Puhdistettu sokeri on raaka-aineena kaukana luonnollisesta. Se tuli suuren yleisön saataville vasta 1800-luvulla, kun tekniikka kehittyi siihen pisteeseen, että sen puhdistamisprosessi ja logistiikka saatiin tarpeeksi suureen mittakaavaan.5 Sokeri ei ole elimistölle itsessään vieras asia, mutta sen puhtaassa ja kuituihin sitoutumattomassa muodossaan sekä niinä annoksina, joissa sitä nykyään nautitaan, se on ihmiselle vieras aine.

70-luvulla tulivat uudet ravintosuositukset, joissa vähärasvaisuus nostettiin hyveeksi. Ruokateollisuus alkoi tarjota vähärasvaisia tuotteita, jotka piti saada maistumaan joltain; tilalle tuli sokeri.6 74% kaikista tuotteista Yhdysvalloissa sisältää nykyään lisättyä sokeria.7 Siitä lähtien sairaalloisen ylipainon yleisyys on lähes kolminkertaistunut samalla, kun lisätyn sokerin nautittu määrä on noussut 30%.8 Kymmenestä Yhdysvaltojen yleisimmästä kuolinsyystä, siis 70% kaikista kuolemista, lisätty sokeri aiheuttaa suorasti nykytiedon mukaan ainakin puolia.9 Esimerkiksi 70-luvulla kakkostyypin diabetesta pidettiin ainoastaan aikuisten tautina – 2010 yhdysvaltalaisten lapsien keskuudesta löytyi kuitenkin jo 60 000 tällaista tapausta – jossain mentiin vikaan.10

Modernin tutkimuksen valossa sokeri on vahvasti addiktoiva aine, jonka addiktiopotentiaali on samalla tasolla muiden koukuttavien päihteiden ja huumeiden kanssa.11 Lisäksi sokerin vaikutus nälkään ei ole normaali. Jyrsijöillä on tutkittu puhdistetun sokerin toisen puolikkaan, fruktoosin, nimenomaan lisäävän syömistä, ei tekevän kylläiseksi.12 Ihmisillä on tutkittu, ettei aivojen mielihyväkeskus lakkaa tuottamasta mielihyvää saatuaan tarpeeksi, kuten se normaalisti tekee, vaan tuottaa jatkuvan himon syödä.13 Ylipainoisten ihmisten aivokuvissa näkeekin nykyään muutoksia, jotka ennen yhdistettiin erilaisiin addikteihin kuten narkomaaneihin.14 Sokerin tuottamassa mielihyvässä lienee jokin maun ulkopuolinen tekijä, koska myös geneettisesti maistamattomaan kykenemättömät rotat kehittävät sille halun.15

Maailman terveysjärjestö WHO suositteleekin, ettemme saisi yli viittä prosenttia päivän energiastamme puhdistetun sokerin kautta.16 Mikäli käytät ollenkaan elintarvikkeita kuten jogurttia, ketsuppia tai kastikkeita, mitään missä on lisättyä sokeria, se tullee jo siinä. Jos taas juot tölkin Coca-Colaa, se on yksinään useimmille liikaa.

Viljat ovat tyhjiä kaloreita

Ihmiset aloittivat järjestelmällisen viljelyn noin kymmenen tuhatta vuotta sitten.17 Viljan jyvä, eli vilja, koostuu kolmesta osasta: kuori, jauhoydin ja alkio. Kuori ja alkio ovat ne osat, joihin yhdistetään viljan vitamiinit ja mineraalit. Jauhoydin, josta tehdään tavallista valkoista jauhoa, on pelkkää energiaa, suurimmaksi osaksi sokeria. Valkoisen jauhon nauttiminen, eli vaikkapa murojen tai leivän syöminen, on metabolisesti sama asia kuin söisit sokeria purkista: kurkusta alaspäin ne ovat samaa tavaraa ja yhdistetty samoihin tauteihin, eikä keho saa niistä mitään tarvitsemiansa ravintoaineita.18

Täysjyväviljat ovat parempia, mutta niissäkin on omat ongelmansa. Koska sokeri on niin koukuttavaa, elintarviketeollisuus tekee kaikkensa saadakseen täysjyvätuotteistaan metabolisesti mahdollisimman samanlaisia tavallisten viljatuotteidensa kanssa. Luonnollinen sokeri on ruoka-aineissa normaalisti yhdistyneenä sen mukana tuleviin kuituihin. Tämä hidastaa sokerin imeytymistä elimistöön, eli laskee sen niin sanottua glykeemistä indeksiä. Kun täysjyväviljat jauhetaan mahdollisimman hienoksi jauhoksi, sokeri eroaa kuiduista, ja näin täysjyväviljan glykeemisestä indeksistä tulee sama, kuin mikä olisi sen vaalealla vastineella – joskin vitamiinien kera. Sama ilmiö tapahtuu vaikkapa hedelmistä puristetuissa mehuissa.19 Lisäksi noin 1% maapallon väestöstä ei pysty syömään viljaa ollenkaan (keliakia), ja arviot lievemmän gluteeniherkkyyden yleisyydestä ovat vaihdelleet 0.5% ja 13% välillä.20

Mitä sokeri- ja viljapainotteinen ruokavalio sitten tekee kylläisyydellemme?

Katsotaan, miten verensokeri toimii. Kun me syömme, verensokeri nousee, ja haima tuottaa insuliinia sen tasaamiseksi. Kun me emme syö, verensokeri laskisi, mutta maksa vapauttaa varastostaan sokeria sen tasaamiseksi. Kun syömme ruokaa, joka nostattaa verensokeria nopeasti ja paljon, esimerkiksi lisättyä sokeria tai jauhettua viljaa, verensokeri nousee paljon korkeammalle, kuin sen on luonnollista nousta. Kun insuliini on liian korkealla, syntyy insuliiniresistanssia – tarvitsemme sokeripitoisuudeltaan yhä vahvempia aineita kokeaksemme hetkeksi kylläisen olon. Mutta kun syömme näitä viljan tyhjiä kaloreita emmekä vihanneksia, keho ei saa kaliumia, jota maksa tarvitsee sitoakseen sokeria varastoon. Näin verensokeri on vuorotellen joko liian ylhäällä tai liian alhaalla. Tämä johtaa jatkuvaan nälkään sekä osaltaan kaikkien metabolisen oireyhtymän oireiden kehittymiseen kuten diabetekseen ja ylipainoon.21

Luut eivät vahvistu maidolla, mutta syöpä vahvistuu

Aikaisimmat merkit lehmien lypsämisestä sijoittuvat noin 8500 vuoden päähän.22 Arvioiden mukaan noin 75% maailman väestöstä ei pysty nauttimaan maitoa, koska heidän ruuansulatusjärjestelmänsä ei sulata sen sisältämää maitosokeria.23 Ehkä tärkeämpää kuin kertoa, mitä maito tekee, on kertoa, mitä se ei tee. Maitoa pitää Suomessa juoda, koska kalsium ja luut. Tämä on kuitenkin tieteellisen tiedon valossa vanhentunutta tietoa. Tiede on sitä mieltä, ettei maito tai edes kalsium vahvista luita, vaan D-vitamiini ja liikunta vahvistavat.24 Maito ei sisällä mitään ihmiselle tärkeää tai olennaista ravintoainetta, mitä ei saisi paremmin (sekä eettisemmin että ekologisemmin) jostain muualta. Kuitenkin se altistaa lisääntymiseen liittyvien alueiden syöpiin miehillä ja naisilla25, ja pieniä lapsia se altistaa allergioille sekä diabetekselle.26 Maidon tuottamiseen liittyviä ongelmia ovat myös säännöllisesti lehmien mukana maitoon tulevat eläinperäiset hormonit, tulehdusaineet sekä antibiootit.27

Terveys ei vielä mahdu pilleriin

Kauppojen hyllyjä seuraamalla voisi saada käsityksen, että vitamiinilisät tuottaisivat terveyttä edistäviä vaikutuksia. Tämä ei modernin tiedon valossa kuitenkaan pidä paikkaansa. Vitamiiniravintolisät eivät suurien meta-analyysien mukaan vähennä sydän- ja verisuonitauteja, syöpää tai paranna kognitiivisia kykyjä kuten muistia.28 Joissain lääketieteellisissä hoitotapauksissa yksittäisten vitamiinilisien on kuitenkin havaittu olevan tarpeellisia.29 Terveyttä sen sijaan edistää, jos vitamiinibudjetin siirtää sellaisenaan vaikkapa kaupan hedelmä- ja vihannesosastolle. Miksi?

Vitamiinit eivät ole olemassa sellaisenaan. Esimerkiksi C-vitamiinista on useita muotoja, joina se luonnossa esiintyy, ja synteettinen askorbiinihappo on vain yksi niistä.30 Lisäksi ravintoaineilla on havaittu olevan synergistisiä vaikutuksia: niitä ei siis voi eristää ilman, että ne menettävät osan vaikutuksistaan ihmiskehossa.31 Ravintoaineet on nautittu ja tulee nauttia yhdessä niiden aineiden kanssa, joidenka yhteydessä ne luonnossa esiintyvät (vrt. sokeri ja kuitu). Ja koska me emme tunne näiden aineiden välisiä suhteita, me emme yksinkertaisesti kykene vielä toistaiseksi syntetisoimaan ravintoa tavalla, joka edistäisi terveyttä.

Mitä ylipaino on, ja mitä se ei ole

Miksi me ihmiset olemme niin erilaisia verrattuna muihin ihmisapinoihin, karvattomia ja kahdella jalalla käveleviä? Kahdella jalalla kävely vähentää huippunopeutta ja kiihtyvyyttä, mutta lisää kestävyyttä. Karvattomuus lisää lämmön haihtumista, ja yhdessä hevosen kanssa olemme ainoita eläimiä, jotka pystyvät tehokkaasti lisätä lämmön haihtumista entisestään hikoilemalla. Lisäksi olemme ainoa metsästäjä, joka pystyy juomaan liikkuessaan. Tästä kaikesta oli hyötyä kaksi miljoonaa vuotta sitten, kun ihminen kehitti ensimmäisen metstästysstrategiansa, jota jotkut yhä käyttävät: kestävyysmetsästys.32 Me ihmiset olemme kehittyneet metsästäjäksi, joka juoksee riistansa kiinni, ja lopulta puukottaa tämän hengiltä, kun eläin ei jaksa enää paeta. Siis toistan: ihminen on eläinmaailman tehokkain pitkän matkan juoksija heti tuhansia vuosia jalostetun kestävyyseläimen, hevosen, jälkeen. Tämän ymmärtäminen on olennaista hahmotettaessa sitä, ettei lihavuus ole mikään ihmiseläimen luonnollinen olotila vaan sairaus, joka kaipaa hoitoa.

Suurin yksittäinen myytti, mitä ravintotieteeseen ja länsimaalaisiin ruokailukäsityksiin tulee, on niin sanottu kaloriteoria, joka ei sanan tieteellisessä merkityksessä ole itse asiassa teoria. Se esittää, että jos rajoitat x määrän energiaa päivittäisestä saannistasi, kehostasi poistuu sen saman energiamäärän verran kudosta, yleensä rasvaa. Tämä on globaalin roskaruokateollisuuden ajama tarkoituksellinen valhe. On heidän intresseissään saada ihmiset uskomaan, että jos olemme lihavia, se ei johdu elintarviketeollisuuden luomasta perverssistä ravintoympäristöstä vaan siitä, että olemme laiskoja, emmekä liiku tarpeeksi. Lisäksi se on juuri sellainen helposti ymmärrettävä, johdonmukainen ja karman lakia mukaileva ajattelutapa, jollaisen me ihmiset koemme luonnostaan vastustamattomaksi.

Kuitenkin tutkimukset kerta toisensa jälkeen osoittavat, että monille on käytännössä mahdotonta kasvattaa painoaan vain lisäämällä energian saantia. Esimerkiksi Vermontin vankilakokeessa tähdättiin koehenkilöiden painossa 25% :n korotukseen, joka ei kuitenkaan kaikille osoittautunut mahdolliseksi vaikka nautitun energian määrä moninkertaistettiin.33 Ja lähes välittömästi syömisen loputtua koehenkilöiden painot palautuivat takaisin normaaliksi. Tämä johtuu siitä, että kuten muillakin lajeilla, meillä ihmisillä on tietty lajityypillinen massa, jota perimämme pyrkii ylläpitämään erilaisin mekanismein. Viimeinen naula kaloriteorian arkkuun minun osaltani oli se, kun ravintoblogisti Zoë Harcombie otti yhteyttä kahdeksaan lihavuuteen ja ravintoon liittyvään kansalliseen asiantuntijajärjestöön yrittäessään selvittää, mihin tieteelliseen aineistoon tämä “teoria” perustuu, ja yksikään näistä järjestöistä ei osannut antaa vastausta.34 No mutta mitä sitten tilalle?

Angiogeneesi on kehon kyky luoda uusia hiussuonia jo olemassa olevista verisuonista. Esimerkiksi jos saat haavan, haavaasi kohti alkaa kurottaa suuri joukko pieniä hiussuonia, jotka ulottavat sinne kehon immuunipuolustuksen. Tämän järjestelmän epätasapainotila johtaa esimerkiksi syöpään, alzheimeriin ja psoriasikseen, mikäli suonia on liikaa, ja sydäntauteihin, erektiovaivoihin ja hiusten lähtöön, mikäli niitä on liian vähän.35 Onkologien arvioiden mukaan 95% syövästä katoaisi, mikäli elintavoillamme pitäisimme angiogeneesin tasapainossa. Tämä siksi, että syöpäsolut kehittyvät kasvaimiksi vain, mikäli keho ulottaa niihin verenkiertonsa ja mahdollistaa niille ravinteiden saannin.36 Meissä useimmissa on syöpäsoluja, ja me itse vaikutamme siihen, kehittyvätkö ne vaarallisiksi kasvaimiksi vai eivät.37 Miten? Syömällä tiettyjä ravintoaineita, joihin palaan aivan kohta.

Minkä muun ravinnon saanti ja kasvaminen on riippuvainen angiogeneesistä? No rasvakudoksen. Onkologi William Li pystyi tutkijoineen säätelemään laboratoriohiirien kehon rasvakoostumusta täysin vapaasti tavallisesta hiirestä isoksi pörröiseksi palloksi ja takaisin vain laittamalla näiden dieettiin angiogeneesi-inhibiittoreita.38 Se, mitä he eivät pystyneet tehdä, oli laihduttaa tätä hiirtä yhtään sen laihemmaksi, kuin terveen hiiren kuuluu painaa. Eli organismille tosiaankin vaikuttaisi olevan olemassa ihannepaino, jota terve angiogeneesi säätelee, ja joka on mahdollista ottaa pois päältä.

Eli mitä siis ovat nämä “angiogeneesi-inhibiittorit”, jotka estävät rasvakudosta ja syöpäkasvaimia kasvamasta? Ne ovat ihan tavallisia ravintoaineita ja vitamiineja, jotka luonnostaan löytyvät luolaihmisen ruuasta: marjoista, vihanneksista, kalasta.39 Ylipaino ei ole siis oire liian vähäisestä liikunnasta, vaan kyse on aliravitsemustilasta. Keho ei saa sen vaatimia ravintoaineita vaan pelkkää teollista puhdistettua energiaa, mikä estää sen luonnollisia säätelymekanismeja toimimasta. Ongelma ei ole siis energia tai kalorit vaan tyhjät kalorit, jotka eivät ravitse tai poista nälkää, ja jotka moderni ruokateollisuus on meille luonut. Luonnollisella ruualla mitään tällaista ei kuitenkaan ole, vaan kylläisyys kestää koko päivän. Tämä kuitenkin vaatii sen, että välittömät sokerivieroitusoireet saavat ensin poistua elimistöstä, mitä varten aikaa saa omien kokemuksieni mukaan varata yleensä jokusen vuorokauden.

Entä jos olet laiha, oletko silloin terve? No et välttämättä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa laihoistakin ihmisistä 40% :lla on jo aikaisemminkin tässä tekstissä mainittu metabolinen oireyhtymä. Kansan kielellä se siis tarkoittaa sitä, että he ovat sisäisesti lihavia, ja tulevat kärsimään kaikista tavallisestikin lihavuuteen liitettävistä sairauksista ja oireista. Se, että keho osaa sattumalta säädellä painoaan siitäkin huolimatta, että ihminen syö roskaa, ei kuitenkaan millään tavalla vähennä huonon ruuan aiheuttamia ongelmia.40

Länsimaalaisen ruokakulttuurin outolintu: paastoaminen

Me suomalaiset ajattelemme, että päivässä pitää syödä ainakin viisi ateriaa. Tämä on historialliseen lajiluonteeseemme vedoten outo ajatus. Miten ihmisellä on koskaan voinut olla aikaa syödä viisi lämmintä ateriaa päivässä? Miten meidän kehomme olisi siis voinut adaptoitua tällaiseen ympäristöön? Voisi kuvitella, että kun luolamies lähtee metsästämään mammuttia, niin voi mennä useampikin päivä, ennen kuin suuhun tulee jotain muuta kuin ehkä kourallinen marjoja, muutama yrtti ja purosta vettä. Voisi siis kuvitella, että ihminen on adaptoitunut nimenomaan ympäristöön, jossa ruokailuun liittyy säännöllisesti niukkuutta. Katsotaan, mitä tutkimus sanoo.

Paastoamisen ja matalakalorisen dieetin on todettu konkreettisesti hidastavan ikääntymistä geenitasolla, parantavan veriarvoja kuten kolesterolia, ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja sekä diabetesta, tasaavan nälkähormonit, helpottavan painon hallintaa ja uusivan sekä vahvistavan ihmisen immuunijärjestelmän.41 Paastoamiseen liittyy myös tiettyjä kognitiivisia muutoksia: muistitehtävien tulokset parantuvat joissain kategorioissa, huonontuvat toisissa, unen tarve pienenee, ja eräässä tutkimuksessa koehenkilöiden fyysinen minäkuva koheni.42

Erityisesti haluan tarttua tuohon dramaattisesti ikääntymistä heikentävään vaikutukseen, joka on varmennettu sekä jyrsijöillä että apinoilla: esimerkiksi lääkäri Roy Walfordin mukaan puhutaan ylimääräisestä vuosikymmenestä ihmisen elinajan odoitteeseen.43 Ihminen ei oikeasti tarvitse niin paljoa ruokaa kuin viljaan perustuva kulttuurimme on meille opettanut, vaan tutkimuksen mukaan nälkiintyminen alkaa vasta kuukauden päästä syömisen loputtua, ja varsinainen kuolema koittaa noin kaksi viikkoa sen jälkeen.44 On siis terveellistä jättää useampiakin ruokailupäiviä kokonaan väliin. Vieläkö terveellinen syöminen on kallista?

Kirjoituksen ydinajatukset:

  • Puhdistettu sokeri on päihteiden ja huumeiden tavalla addiktoiva aine. Sama pätee myös viljoihin, jotka metabolisoituvat sokeriksi luonnottoman nopeasti.
  • Maito ei vahvista luita.
  • Vitamiinilisät eivät toimi.
  • Ylipaino ja vyötärölihavuus eivät ole laiskuutta vaan aliravitsemustila.
  • Kun ihminen syö luonnollista ja tuoretta ruokaa, tämän kehon luontaiset painonhallintamekanismit saavat toimia, tämä on energisempi sekä kylläisempi ja laihtuu.
  • Paastoaminen ja syömisen rajoittaminen hidastavat geneettistä ikääntymistä jopa vuosikymmenellä, parantavat terveyttä lukuisilla mittareilla, lisäksi tekevät hyvää henkisesti.
  • Terveellinen syöminen on yksinkertaista: kun pidämme huolen, että lautasellamme on luonnollista ruokaa, sellaista jonka voisi kuvitella kasvavan luonnossa sellaisenaan, elämme kaikella todennäköisyydellä pitkän ja terveen elämän.

1. Mellberg, C., S. Sandberg, M. Ryberg, M. Eriksson, S. Brage, C. Larsson, T. Olsson, and B. Lindahl. “Long-Term Effects of a Palaeolithic-Type Diet in Obese Postmenopausal Women: A 2- Year Randomized Trial.” European Journal of Clinical Nutrition 68, no. 3 (March 2014): 350–57. doi:10.1038/ejcn.2013.290

2. Jönsson, Tommy, Yvonne Granfeldt, Charlotte Erlanson-Albertsson, Bo Ahrén, and Staffan Lindeberg. “A Paleolithic Diet Is More Satiating per Calorie than a Mediterranean-like Diet in Individuals with Ischemic Heart Disease.” Nutrition & Metabolism 7 (2010): 85. doi: 10.1186/1743-7075-7-85.

Whalen, Kristine A., Marji McCullough, W. Dana Flanders, Terryl J. Hartman, Suzanne Judd, and Roberd M. Bostick. “Paleolithic and Mediterranean Diet Pattern Scores and Risk of Incident, Sporadic Colorectal Adenomas.” American Journal of Epidemiology 180, no. 11 (December 1, 2014): 1088–97. doi:10.1093/aje/kwu235

3. Bligh, H. Frances J., Ian F. Godsland, Gary Frost, Karl J. Hunter, Peter Murray, Katrina MacAulay, Della Hyliands, et al. “Plant-Rich Mixed Meals Based on Palaeolithic Diet Principles Have a Dramatic Impact on Incretin, Peptide YY and Satiety Response, but Show Little Effect on Glucose and Insulin Homeostasis: An Acute-Effects Randomised Study.” The British Journal of Nutrition 113, no. 4 (February 28, 2015): 574–84. doi:10.1017/S0007114514004012.

Boers, Inge, Frits Aj Muskiet, Evert Berkelaar, Erik Schut, Ria Penders, Karine Hoenderdos, Harry J. Wichers, and Miek C. Jong. “Favourable Effects of Consuming a Palaeolithic-Type Diet on Characteristics of the Metabolic Syndrome: A Randomized Controlled Pilot-Study.” Lipids in Health and Disease 13 (2014): 160. doi:10.1186/1476-511X-13-160.

Jönsson, Tommy, Yvonne Granfeldt, Charlotte Erlanson-Albertsson, Bo Ahrén, and Staffan Lindeberg. “A Paleolithic Diet Is More Satiating per Calorie than a Mediterranean-like Diet in Individuals with Ischemic Heart Disease.” Nutrition & Metabolism 7 (2010): 85. doi: 10.1186/1743-7075-7-85.

Jönsson, Tommy, Yvonne Granfeldt, Staffan Lindeberg, and Ann-Christine Hallberg. “Subjective Satiety and Other Experiences of a Paleolithic Diet Compared to a Diabetes Diet in Patients with Type 2 Diabetes.” Nutrition Journal 12 (2013): 105. doi:10.1186/1475-2891-12-105.
Lindeberg, Staffan. “Paleolithic Diets as a Model for Prevention and Treatment of Western Disease.” American Journal of Human Biology: The Official Journal of the Human Biology Council 24, no. 2 (April 2012): 110–15. doi:10.1002/ajhb.22218.

Manheimer, Eric W., Esther J. van Zuuren, Zbys Fedorowicz, and Hanno Pijl. “Paleolithic Nutrition for Metabolic Syndrome: Systematic Review and Meta-Analysis.” The American Journal of Clinical Nutrition, August 12, 2015. doi:10.3945/ajcn.115.113613.

Osterdahl, M., T. Kocturk, A. Koochek, and P. E. Wändell. “Effects of a Short-Term Intervention with a Paleolithic Diet in Healthy Volunteers.” European Journal of Clinical Nutrition 62, no. 5 (May 2008): 682–85. doi:10.1038/sj.ejcn.1602790.

Pastore, Robert L., Judith T. Brooks, and John W. Carbone. “Paleolithic Nutrition Improves Plasma Lipid Concentrations of Hypercholesterolemic Adults to a Greater Extent than Traditional Heart- Healthy Dietary Recommendations.” Nutrition Research (New York, N.Y.) 35, no. 6 (June 2015): 474–79. doi:10.1016/j.nutres.2015.05.002.

Whalen, Kristine A., Marji McCullough, W. Dana Flanders, Terryl J. Hartman, Suzanne Judd, and Roberd M. Bostick. “Paleolithic and Mediterranean Diet Pattern Scores and Risk of Incident, Sporadic Colorectal Adenomas.” American Journal of Epidemiology 180, no. 11 (December 1, 2014): 1088–97. doi:10.1093/aje/kwu235

4. Clemens, Zsófia, Anna Kelemen, András Fogarasi, and Csaba Tóth. “Childhood Absence Epilepsy Successfully Treated with the Paleolithic Ketogenic Diet.” Neurology and Therapy 2, no. 1–2 (December 2013): 71–76. doi:10.1007/s40120-013-0013-2.


Masharani, U., P. Sherchan, M. Schloetter, S. Stratford, A. Xiao, A. Sebastian, M. Nolte Kennedy, and L. Frassetto. “Metabolic and Physiologic Effects from Consuming a Hunter-Gatherer (Paleolithic)-Type Diet in Type 2 Diabetes.” European Journal of Clinical Nutrition 69, no. 8 (August 2015): 944–48. doi:10.1038/ejcn.2015.39.

5. Sidney Mintz (1986). Sweetness and Power: The Place of Sugar in Modern History. Penguin. ISBN 978-0-14-009233-2.

6. Soechtig, Stephanie. Fed Up. Documentary. The Weinstein Company, 2014.

7. Ng, Shu Wen, Meghan M. Slining, and Barry M. Popkin. “Use of Caloric and Noncaloric Sweeteners in US Consumer Packaged Foods, 2005-2009.” Journal of the Academy of Nutrition and Dietetics 112, no. 11 (November 2012): 1828–34.e1–6. doi:10.1016/j.jand.2012.07.009.

8. Johnson, Richard J., Mark S. Segal, Yuri Sautin, Takahiko Nakagawa, Daniel I. Feig, Duk-Hee Kang, Michael S. Gersch, Steven Benner, and Laura G. Sánchez-Lozada. “Potential Role of Sugar (fructose) in the Epidemic of Hypertension, Obesity and the Metabolic Syndrome, Diabetes, Kidney Disease, and Cardiovascular Disease.” The American Journal of Clinical Nutrition 86, no. 4 (October 1, 2007): 899–906.


“Products – Health E Stats – Overweight, Obesity, and Extreme Obesity Among Adults 2011-2012.” Accessed September 22, 2015. http://www.cdc.gov/nchs/data/hestat/obesity_adult_11_12/obesity_adult_11_12.htm.

9. “Leading Causes of Death.” Centers for Disease Control and Prevention. Accessed September 22, 2015. http://www.cdc.gov/nchs/fastats/leading-causes-of-death.htm.

Li, Xiaojing, Kristin M. Kolltveit, Leif Tronstad, and Ingar Olsen. “Systemic Diseases Caused by Oral Infection.” Clinical Microbiology Reviews 13, no. 4 (October 2000): 547–58.

Quillin, Patrick. “Cancer’s Sweet Tooth – Sugar Cancer.” Mercola.com. Accessed September 22, 2015. http://www.mercola.com/article/sugar/sugar_cancer.htm.

“WHO | Sugars Intake for Adults and Children.” WHO. Accessed September 22, 2015. http://www.who.int/nutrition/publications/guidelines/sugars_intake/en/ .

10. Soechtig, Stephanie. Fed Up. Documentary. The Weinstein Company, 2014.

11. Ahmed, Serge H., Karine Guillem, and Youna Vandaele. “Sugar Addiction: Pushing the Drug- Sugar Analogy to the Limit.” Current Opinion in Clinical Nutrition and Metabolic Care 16, no. 4 (July 2013): 434–39. doi:10.1097/MCO.0b013e328361c8b8.

Avena, Nicole M., Pedro Rada, and Bartley G. Hoebel. “Evidence for Sugar Addiction: Behavioral and Neurochemical Effects of Intermittent, Excessive Sugar Intake.” Neuroscience and Biobehavioral Reviews 32, no. 1 (2008): 20–39. doi:10.1016/j.neubiorev.2007.04.019.

12. Page, Kathleen A., Owen Chan, Jagriti Arora, Renata Belfort-Deaguiar, James Dzuira, Brian Roehmholdt, Gary W. Cline, et al. “Effects of Fructose vs Glucose on Regional Cerebral Blood Flow in Brain Regions Involved with Appetite and Reward Pathways.” JAMA 309, no. 1 (January 2, 2013): 63–70. doi:10.1001/jama.2012.116975.

13. 2, CBS/AP January, 2013, and 5:22 Pm. “Fructose Changes Brain to Cause Overeating, Scientists Say.” Accessed September 22, 2015. http://www.cbsnews.com/news/fructose-changes-brain-to-cause-overeating-scientists-say/#article.

14. “Study Shows That Food May Be Addictive.” EurekAlert! Accessed September 22, 2015. http://www.eurekalert.org/pub_releases/2015-08/econ-sst082715.php.

Wang, Gene-Jack, Nora D Volkow, Jean Logan, Naoml R Pappas, Christopher T Wong, Wel Zhu, Noelwah Netusll, and Joanna S Fowler. “Brain Dopamine and Obesity.” The Lancet 357, no. 9253 (February 2001): 354–57. doi:10.1016/S0140-6736(00)03643-6.

15. de Araujo, Ivan E, Jozélia G Ferreira, Luis A Tellez, Xueying Ren, and Catherine W Yeckel. “The Gut-Brain Dopamine Axis: A Regulatory System for Caloric Intake.” Physiology & Behavior 106, no. 3 (June 6, 2012): 394–99. doi:10.1016/j.physbeh.2012.02.026.

16. “WHO | Sugars Intake for Adults and Children.” WHO. Accessed September 22, 2015. http://www.who.int/nutrition/publications/guidelines/sugars_intake/en/.

17. Balter, Michael. “Farming Was So Nice, It Was Invented at Least Twice.” Accessed September 22, 2015. http://news.sciencemag.org/archaeology/2013/07/farming-was-so-nice-it-was-invented-least-twice.

18. Gunnars, Kris. “Grains: Are They Good For You, or Bad?” Authority Nutrition. Accessed September 22, 2015. http://authoritynutrition.com/grains-good-or-bad/.

19. “Glycemic Index and Glycemic Load for 100+ Foods.” Harvard Health. Accessed September 22, 2015. http://www.health.harvard.edu/healthy-eating/glycemic_index_and_glycemic_load_for_100_foods.

20. Fasano, Alessio, and Carlo Catassi. “Clinical Practice. Celiac Disease.” The New England Journal of Medicine 367, no. 25 (December 20, 2012): 2419–26. doi:10.1056/NEJMcp1113994.

Molina-Infante, J., S. Santolaria, D. S. Sanders, and F. Fernández-Bañares. “Systematic Review: Noncoeliac Gluten Sensitivity.” Alimentary Pharmacology & Therapeutics 41, no. 9 (May 2015): 807–20. doi:10.1111/apt.13155.

21. Eric Berg. The Myth about Blood Sugars and Diabetes. Accessed September 23, 2015. https://www.youtube.com/watch?v=P7fHYSyvxU0.

22. Bellwood, Peter (2005). “The Beginnings of Agriculture in Southwest Asia”. First Farmers: the origins of agricultural societies. Malden, MA: Blackwell Publushing. pp. 44–68.

23. A.C. Bulhões, H.A.S. Goldani, F.S. Oliveira, U.S. Matte, R.B. Mazzuca1 and T.R. Silveira (2007). “Correlation between lactose absorption and the C/T-13910 and G/A-22018 mutations of the lactase-phlorizin hydrolase (LCT) gene in adult-type hypolactasia”. Brazilian Journal of Medical and Biological Research 40 (11): 1441–1446. doi:10.1590/s0100-879×2007001100004. “Adult-type hypolactasia is characterized by a fall of lactase activity levels to 5 to 10% of birth levels occurring during childhood and adolescence. The condition affects more than 75% of the population worldwide, with regional frequencies ranging from nearly 5% in northern Europe to more than 90% in some Asian and African countries”

24. Feskanich, Diane, Walter C. Willett, and Graham A. Colditz. “Calcium, Vitamin D, Milk Consumption, and Hip Fractures: A Prospective Study among Postmenopausal Women.” The American Journal of Clinical Nutrition 77, no. 2 (February 2003): 504–11.

Going, Scott, Timothy Lohman, Linda Houtkooper, Lauve Metcalfe, Hilary Flint-Wagner, Robert Blew, Vanessa Stanford, et al. “Effects of Exercise on Bone Mineral Density in Calcium-Replete Postmenopausal Women with and without Hormone Replacement Therapy.” Osteoporosis International: A Journal Established as Result of Cooperation between the European Foundation for Osteoporosis and the National Osteoporosis Foundation of the USA 14, no. 8 (August 2003): 637–43. doi:10.1007/s00198-003-1436-x.

Lanou, Amy Joy, Susan E. Berkow, and Neal D. Barnard. “Calcium, Dairy Products, and Bone Health in Children and Young Adults: A Reevaluation of the Evidence.” Pediatrics 115, no. 3 (March 2005): 736–43. doi:10.1542/peds.2004-0548.

Sonneville, Kendrin R., Catherine M. Gordon, Mininder S. Kocher, Laura M. Pierce, Arun Ramappa, and Alison E. Field. “Vitamin D, Calcium, and Dairy Intakes and Stress Fractures among Female Adolescents.” Archives of Pediatrics & Adolescent Medicine 166, no. 7 (July 1, 2012): 595– 600. doi:10.1001/archpediatrics.2012.5.

25. Farlow, Daniel W., Xia Xu, and Timothy D. Veenstra. “Quantitative Measurement of Endogenous Estrogen Metabolites, Risk-Factors for Development of Breast Cancer, in Commercial Milk Products by LC-MS/MS.” Journal of Chromatography. B, Analytical Technologies in the Biomedical and Life Sciences 877, no. 13 (May 1, 2009): 1327–34. doi:10.1016/j.jchromb.2009.01.032.

Koh, K A, H D Sesso, R S Paffenbarger, and I-M Lee. “Dairy Products, Calcium and Prostate Cancer Risk.” British Journal of Cancer 95, no. 11 (December 4, 2006): 1582–85. doi:10.1038/ sj.bjc.6603475.

Kroenke, Candyce H., Marilyn L. Kwan, Carol Sweeney, Adrienne Castillo, and Bette J. Caan. “High- and Low-Fat Dairy Intake, Recurrence, and Mortality after Breast Cancer Diagnosis.” Journal of the National Cancer Institute 105, no. 9 (May 1, 2013): 616–23. doi:10.1093/jnci/djt027.

Qin, Li-Qiang, Jia-Ying Xu, Pei-Yu Wang, Jian Tong, and Kazuhiko Hoshi. “Milk Consumption Is a Risk Factor for Prostate Cancer in Western Countries: Evidence from Cohort Studies.” Asia Pacific Journal of Clinical Nutrition 16, no. 3 (2007): 467–76.

Song, Yan, Jorge E. Chavarro, Yin Cao, Weiliang Qiu, Lorelei Mucci, Howard D. Sesso, Meir J. Stampfer, et al. “Whole Milk Intake Is Associated with Prostate Cancer-Specific Mortality among U.S. Male Physicians.” The Journal of Nutrition 143, no. 2 (February 2013): 189–96. doi:10.3945/ jn.112.168484.

26. Kimpimäki, T., M. Erkkola, S. Korhonen, A. Kupila, S. M. Virtanen, J. Ilonen, O. Simell, and M. Knip. “Short-Term Exclusive Breastfeeding Predisposes Young Children with Increased Genetic Risk of Type I Diabetes to Progressive Beta-Cell Autoimmunity.” Diabetologia 44, no. 1 (January 2001): 63–69. doi:10.1007/s001250051581.

Paronen, J., B. Björkstén, G. Hattevig, H. K. Akerblom, and O. Vaarala. “Effect of Maternal Diet during Lactation on Development of Bovine Insulin-Binding Antibodies in Children at Risk for Allergy.” The Journal of Allergy and Clinical Immunology 106, no. 2 (August 2000): 302–6. doi: 10.1067/mai.2000.108110.

Saukkonen, T., S. M. Virtanen, M. Karppinen, H. Reijonen, J. Ilonen, L. Räsänen, H. K. Akerblom, and E. Savilahti. “Significance of Cow’s Milk Protein Antibodies as Risk Factor for Childhood IDDM: Interactions with Dietary Cow’s Milk Intake and HLA-DQB1 Genotype. Childhood Diabetes in Finland Study Group.” Diabetologia 41, no. 1 (January 1998): 72–78.

27. “Health Concerns about Dairy Products.” Text. The Physicians Committee, October 13, 2010. http://www.pcrm.org/health/diets/vegdiets/health-concerns-about-dairy-products.

28. “More Evidence That Routine Multivitamin Use Should Be Avoided « Science-Based Medicine.” Accessed September 22, 2015. https://www.sciencebasedmedicine.org/more-evidence-that-routine-multivitamin-use-should-be-avoided/.

Eliseo, Guallar, Eliseo Guallar, Stranges Saverio, Saverio Stranges, Mulrow Cynthia, Cynthia Mulrow, Appel Lawrence J, Lawrence J. Appel, Miller Edgar R, and Edgar R. Miller. “Enough Is Enough: Stop Wasting Money on Vitamin and Mineral Supplements.” Annals of Internal Medicine 159, no. 12 (2013): 850–51. doi:10.7326/0003-4819-159-12-201312170-00011.

Francine, Grodstein, Francine Grodstein, O’Brien Jacqueline, Jacqueline O’Brien, Kang Jae Hee, Jae Hee Kang, Dushkes Rimma, et al. “Long-Term Multivitamin Supplementation and Cognitive Function in Men.” Annals of Internal Medicine 159, no. 12 (2013): 806–14. doi: 10.7326/0003-4819-159-12-201312170-00006.

“High-Dose Multivitamins and Minerals After a Heart Attack.” Annals of Internal Medicine 159, no. 12 (December 17, 2013): I – 20. doi:10.7326/0003-4819-159-12-201312170-00001.
P, Fortmann Stephen, Stephen P. Fortmann, Burda Brittany U, Brittany U. Burda, Senger Caitlyn A, Caitlyn A. Senger, Lin Jennifer S, Jennifer S. Lin, Whitlock Evelyn P, and Evelyn P. Whitlock. “Vitamin and Mineral Supplements in the Primary Prevention of Cardiovascular Disease and Cancer: An Updated Systematic Evidence Review for the U.S. Preventive Services Task Force.” Annals of Internal Medicine 159, no. 12 (2013): 824–34. doi: 10.7326/0003-4819-159-12-201312170-00729.

29. “More Evidence That Routine Multivitamin Use Should Be Avoided « Science-Based Medicine.” Accessed September 22, 2015. https://www.sciencebasedmedicine.org/more-evidence-that-routine-multivitamin-use-should-be-avoided/.

30. “Vitamin C.” Wikipedia, the Free Encyclopedia, September 13, 2015. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Vitamin_C&oldid=680800364.

31. TED-Ed. Can We Eat to Starve Cancer? – William Li. Accessed September 22, 2015. https://youtu.be/OjkzfeJz66o?t=795

32. “Persistence Hunting.” Wikipedia, the Free Encyclopedia, September 22, 2015. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Persistence_hunting&oldid=682194257.

33. Salans, Lester B., Edward S. Horton, and Ethan A. H. Sims. “Experimental Obesity in Man: Cellular Character of the Adipose Tissue.” Journal of Clinical Investigation 50, no. 5 (May 1971): 1005–11.

“Why Are Thin People Not Fat?” Accessed September 22, 2015. http://inhumanexperiment.blogspot.fi/2010/07/why-are-thin-people-not-fat.html.

34. Harcombe, Zoë. The Calorie Theory – Prove It or Lose It, n.d. http://www.zoeharcombe.com/2014/06/the-calorie-theory-prove-it-or-lose-it/.

35. TED-Ed. Can We Eat to Starve Cancer? – William Li. Accessed September 22, 2015. https://youtu.be/OjkzfeJz66o?t=181

36. TED-Ed. Can We Eat to Starve Cancer? – William Li. Accessed September 22, 2015. https://youtu.be/OjkzfeJz66o?t=318, https://youtu.be/OjkzfeJz66o?t=678

37. TED-Ed. Can We Eat to Starve Cancer? – William Li. Accessed September 22, 2015. https://youtu.be/OjkzfeJz66o?t=252

38. TED-Ed. Can We Eat to Starve Cancer? – William Li. Accessed September 22, 2015. https://youtu.be/OjkzfeJz66o?t=991

39. TED-Ed. Can We Eat to Starve Cancer? – William Li. Accessed September 22, 2015. https://youtu.be/OjkzfeJz66o?t=749

40. Soechtig, Stephanie. Fed Up. Documentary. The Weinstein Company, 2014.

41. Al-Shafei, Ahmad I. “Ramadan Fasting Ameliorates Oxidative Stress and Improves Glycemic Control and Lipid Profile in Diabetic Patients.” European Journal of Nutrition 53, no. 7 (October 2014): 1475–81. doi:10.1007/s00394-014-0650-y.

Al-Shafei, Ahmad I. M. “Ramadan Fasting Ameliorates Arterial Pulse Pressure and Lipid Profile, and Alleviates Oxidative Stress in Hypertensive Patients.” Blood Pressure 23, no. 3 (June 2014): 160–67. doi:10.3109/08037051.2013.836808.

Barnosky, Adrienne R., Kristin K. Hoddy, Terry G. Unterman, and Krista A. Varady. “Intermittent Fasting vs Daily Calorie Restriction for Type 2 Diabetes Prevention: A Review of Human Findings.” Translational Research: The Journal of Laboratory and Clinical Medicine 164, no. 4 (October 2014): 302–11. doi:10.1016/j.trsl.2014.05.013.

Baumeier, Christian, Daniel Kaiser, Jörg Heeren, Ludger Scheja, Clara John, Christoph Weise, Murat Eravci, et al. “Caloric Restriction and Intermittent Fasting Alter Hepatic Lipid Droplet Proteome and Diacylglycerol Species and Prevent Diabetes in NZO Mice.” Biochimica Et Biophysica Acta 1851, no. 5 (May 2015): 566–76. doi:10.1016/j.bbalip.2015.01.013. “Calorie-Restricting Diets Slow Aging, Study Finds.” ScienceDaily. Accessed September 22, 2015. http://www.sciencedaily.com/releases/2014/11/141117110650.htm.

Knapton, Sarah. “Fasting for Three Days Can Regenerate Entire Immune System, Study Finds,” June 5, 2014, sec. News. http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/10878625/Fasting-for-three-days-can-regenerate-entire-immune-system-study-finds.html.

Kul, Seval, Esen Savaş, Zeynel Abidin Öztürk, and Gülendam Karadağ. “Does Ramadan Fasting Alter Body Weight and Blood Lipids and Fasting Blood Glucose in a Healthy Population? A Meta- Analysis.” Journal of Religion and Health 53, no. 3 (June 2014): 929–42. doi:10.1007/ s10943-013-9687-0.

Rickenbacher, Andreas, Jae Hwi Jang, Perparim Limani, Udo Ungethüm, Kuno Lehmann, Christian E. Oberkofler, Achim Weber, Rolf Graf, Bostjan Humar, and Pierre-Alain Clavien. “Fasting Protects Liver from Ischemic Injury through Sirt1-Mediated Downregulation of Circulating HMGB1 in Mice.” Journal of Hepatology 61, no. 2 (August 2014): 301–8. doi:10.1016/j.jhep.2014.04.010.

Yousefi, B., Z. Faghfoori, N. Samadi, H. Karami, Y. Ahmadi, R. Badalzadeh, V. Shafiei-Irannejad, M. Majidinia, H. Ghavimi, and M. Jabbarpour. “The Effects of Ramadan Fasting on Endothelial Function in Patients with Cardiovascular Diseases.” European Journal of Clinical Nutrition 68, no. 7 (July 2014): 835–39. doi:10.1038/ejcn.2014.61.

42. Benau, Erik M., Natalia C. Orloff, E. Amy Janke, Lucy Serpell, and C. Alix Timko. “A Systematic Review of the Effects of Experimental Fasting on Cognition.” Appetite 77 (June 2014): 52–61. doi: 10.1016/j.appet.2014.02.014.

Farooq, Abdulaziz, Christopher Paul Herrera, Fuad Almudahka, and Rita Mansour. “A Prospective Study of the Physiological and Neurobehavioral Effects of Ramadan Fasting in Preteen and Teenage Boys.” Journal of the Academy of Nutrition and Dietetics 115, no. 6 (June 2015): 889–97. doi:10.1016/j.jand.2015.02.012.

Schaumberg, Katherine, and Drew A. Anderson. “Does Short-Term Fasting Promote Changes in State Body Image?” Body Image 11, no. 2 (March 2014): 167–70. doi:10.1016/j.bodyim. 2014.01.005.

43. Shanley, D. P., and T. B. Kirkwood. “Calorie Restriction and Aging: A Life-History Analysis.” Evolution; International Journal of Organic Evolution 54, no. 3 (June 2000): 740–50.

44. Peel, Michael. “Hunger Strikes.” BMJ 315, no. 7112 (October 4, 1997): 829–30. doi:10.1136/bmj. 315.7112.829.

Advertisements

2 thoughts on “Terveen syömisen ABC: Tiedettä myyttien sijaan

  1. Saako viilata pilkkua? Potassium suomeksi kalium 🙂 arvostan, että sulla on lähteet selvästi esillä. Harvempi niitä katselee, mutta mua on kamalasti ärsyttänyt kun terveyssaiteilla ei lähteitä tai sitte linkataan vaan toiselle sivulle ilman mitään sen tarkempaa.

  2. Hei!

    Hyvä teksti! Kiteytiy myös onnistuneesti verensokerin ja sen nousun.

    Ainakin yksi kommentti; paljon urheileva ei voi paastota. Ei edes päivää, tai tulokset tippuvat varmuudella.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s